Pääsiäisen ajan olin jopa neljä päivää poissa kotoa näkemättä Nöpöä. Kun sitten palasin takaisin tuntui, että neiti on kasvanut silmissä!

Tänään olin hyvin ylpeä Nöpöstä lenkillä käydessämme. Otin sen lempipallon mukaan ja Nöpö kiinnittikin huomionsa palloon (ja siis samalla minuun) lähes koko ajna :) Välillä heittelin sille palloa ja se kantoi sitä ylpeänä "saalistettuaan" sen. Takaisin tullessamme Nöpö pyrkii aina irti päästyään juoksemaan mahdollisimman nopeasti saaliin kanssa kotiin, välittämättä odota ja pysähdy pyynnöistä. Tänään otin mukaani koiran keksejä ja Nöpön lähtiessä kotia kohti huusin sitä nimltä. Se pysähtyi katsomaan minua ja kutsuin sitä pari kertaa uudestaan jolloin se lähti pallo suussa minua kohti. Palkitsin sen ja toistin temppua pari kertaa uudelleen kotimatkan aikana. Olin otettu, koska ennemmin Nöpö on vain lähtenyt väärään suuntaan mahdollisimman nopeasti ja tällä kertaa se tuli luokseni monta kertaa :)

Nöpöllä on muutenkin huomattu hauska tapa. Joka kerralla kun lenkkeilemme peltoteillä se löytää jonkun risun/kävyn/puun palasen jonka se kantaa ylpeänä kotiin saakka.

Viime viikolla Nöpö sai toisen  tarvittavan rokotuksensa, joten pääsemme aloittelemaan koirakoulussa lähiviikkoina :) Viikonloppuna Nöpö harjoitteli "maahan" käskyä, joka onnistuikin pari kertaa. Vielä se ei ole sitä oppinut mutta harjoittelua jatketaan. Nöpö on myös ystävystynyt lopullisesti toisen koiramme Joogan kanssa, joka on pian 9v. cairnterrieri narttu. Ne nukkuvat jo jopa yhdessa säkkituolissa ja leikkivät.